Rahoitusriskien hallinta

Konserni pyrkii kaikissa tilanteissa pitämään yllä riittävää maksuvalmiutta, joka riippuu useista tekijöistä. Konsernin maksuvalmiusriski liittyy velanhoitoon, investointien rahoittamiseen ja riittävän käyttöpääoman säilyttämiseen. Sanoma pyrkii minimoimaan maksuvalmiusriskinsä turvaamalla riittävän tulorahoituksen, ylläpitämällä riittävät komittoidut luottolimiitit, käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä jakamalla lainojen takaisinmaksuohjelmat eri kalenterivuosille. Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee vähimmäisvaatimukset likviditeettivarannolle. 

Ei ole varmuutta siitä, että konserni pystyy säilyttämään riittävän maksuvalmiuden tai että konserni pystyy hankkimaan ajallaan tai lainkaan riittäviä varoja hyväksyttävillä ehdoilla riittävän maksuvalmiuden saamiseksi siinä tapauksessa, että liiketoiminnan rahavirrat, käyttämättömät luottolimiitit ja käteisvarat osoittautuvat riittämättömiksi. Negatiiviset muutokset yleisessä taloustilanteessa voivat vaikuttaa konsernin kannattavuuteen ja rahavirtaan tavalla, joka voi haitata konsernin kykyä täyttää lainasopimusten taloudelliset kovenantit. Taloudellisten kovenanttien rikkominen voi johtaa lainojen pakolliseen takaisinmaksuun etuajassa. Jos lisävaroja ei pystytä saamaan liiketoiminnasta taikka vieraan tai oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta, konserni joutuu esimerkiksi viivästyttämään tai peruuttamaan osan tai kaikki strategiset hankkeensa, mukaan luettuna yritysostoihin perustuvan kasvun strateginen tavoite. Tällä voi olla olennainen haitallinen vaikutus konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen. Lisäksi mahdolliset tulevat haitalliset kehityskulut, kuten rahoitusmarkkinoiden heikkeneminen tai yleisen taloustilanteen huonontuminen, voivat vaikuttaa Sanoman kykyyn lainata lisävaroja sekä rahoituksen kustannuksiin ja muihin ehtoihin. Esimerkiksi globaaleilla rahoitusmarkkinoilla on ollut ja voi jatkossakin olla merkittäviä heilahteluja ja maksuvalmiushäiriöitä esimerkiksi korkean inflaation, Ukrainassa käytävän sodan vaikutusten tai muun geopoliittisen levottomuuden vuoksi, mikä voi vaikuttaa haitallisesti Sanoman rahoituksen kustannuksiin ja rahoituksen saatavuuteen ja lopulta vaikuttaa Sanoman kykyyn rahoittaa toimintansa. 

Konsernin korkoriski muodostuu pääosin sen lainasalkun vaihtuvakorkoisten lainojen viitekorkojen ja marginaalien muutoksista. Konserni hallitsee korkoriskiään varmistamalla, että konsernin bruttovelan korkosidonnaisuus on tietyllä aikavälillä, jonka hallitus on hyväksynyt osana konsernin rahoituspolitiikkaa. Konserni voi hallita korkoriskiään myös käyttämällä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen yhdistelmää tai korkojohdannaisia. 

Vaihtuvakorkoisten lainojen vuoksi korkojen merkittävä nousu nostaisi rahoituskustannuksia, mikä voisi rajoittaa esimerkiksi konsernin osingonjakokykyä. Esimerkiksi yhden prosenttiyksikön nousu koroissa aiheuttaisi 3 milj. euron (2022: 4) nettorahoituskulujen kasvun. Korkoriskin hallinnan epäonnistumisella voisi olla haitallinen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan. 

Pääosa konsernin liiketoiminnan kassavirrasta on euromääräistä. Konserni on kuitenkin alttiina transaktioriskille, joka syntyy eri valuutoissa olevista myynnin ja kustannusten rahavirroista. Konserniyhtiöt ovat vastuussa liiketoimintaansa liittyvien olennaisten transaktioriskien seuraamisesta ja niiltä suojautumisesta konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Suurin osa konsernin transaktioriskistä vuonna 2023 liittyi IT-palvelujen ja TV-ohjelmaoikeuksien ostamiseen dollarimääräisinä, joten dollarin vahvistuminen voisi merkittävästi kasvattaa konsernin liiketoiminnan kuluja. Konserni on suojautunut merkittäviltä transaktioriskeiltä käyttämällä valikoidusti johdannaissopimuksia. Konsernin sisäinen rahoitus toteutetaan pääsääntöisesti kunkin tytäryhtiön kotivaluutassa. Konsernin rahoitusyksikkö vastaa sisäisiin lainoihin liittyvän valuuttariskin seurannasta ja suojauksesta. Johdannaissopimukset suojaavat tulevaisuuden kassavirtoja, joten niiden arvonmuutos kumoaa kassavirran arvonmuutoksen, kun se maksetaan tai vastaanotetaan. Näiden riskien toteutumisella voi olla olennainen haitallinen vaikutus suoraan konsernin tulokseen ja rahavirtaan, joten ei ole varmuutta, että näiden riskien suojaus on riittävä. 

Konserni on alttiina myös translaatioriskille, joka syntyy ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta euroiksi. Merkittävät valuuttakurssimuutokset Puolassa, Norjassa ja Ruotsissa saattavat myös vaikuttaa kyseisten alueiden liiketoimintojen arvoon. Hallituksen hyväksymän konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti translaatioriskiä ei suojattu tilikaudella 2023.

Konsernin luottoriski liittyy sen liiketoimintaan ja tarkoittaa, että konserni ei pystyisi perimään maksua saatavistaan. Talouden mahdollinen heikkeneminen esimerkiksi korkean inflaation, Ukrainassa käytävän sodan vaikutusten tai muun geopoliittisen levottomuuden vuoksi voi lisätä konsernin luottoriskiä, vaikka luottoriskin mahdollista keskittymistä hallitaan konsernin hajautetulla liiketoiminnalla ja sillä, että yksikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei ole konsernin kannalta olennainen. Osana neljännesvuosiraportointia Sanoma tarkastelee odotettavissa olevien luottotappioiden mahdollisia muutoksia ja korjaa tarvittaessa varauksia vastaavasti. Learningissa tiettyjen korkean riskiprofiilin asiakkaiden luottoriski on osittain suojattu luottovakuutuksella. Liiketoimintaan liittyvät luottoriskit ovat liiketoimintayksiköiden vastuulla. 

Sanoman rahoituslaitosten kanssa sopimiin sopimuksiin sisältyy riski siitä, että vastapuolet eivät pysty täyttämään velvoitteitaan, millä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan. Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee, että rahoitus-, talletus- ja johdannaissopimuksia tehdään hyvän luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien kanssa ja niitä hajautetaan riittävän usealle vastapuolelle rahoitusvarojen suojelemiseksi. Konserni käyttää vastapuolinaan useita rahoituslaitoksia, joten luottoriskejä voidaan pitää tältä osin hyvin hajautettuina. Sanoman kyky hallita rahoitusvastapuoliinsa liittyviä riskejä riippuu useista tekijöistä, mukaan lukien markkinaympäristö, eikä voi olla varmuutta siitä, että Sanoman toimet riskien toteutumisen estämiseksi onnistuvat, millä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan. 

Konsernitaseeseen sisältyi 31.12.2023 yhteensä 1 533 milj. euroa (2022: 1 551) liikearvoa, aineettomia oikeuksia ja muita aineettomia hyödykkeitä, kun taas konsernin oma pääoma oli 799 milj. euroa (2022: 702). Suurin osa liikearvon, aineettomien oikeuksien ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvosta liittyy Learningiin. Kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaisesti liikearvoa ei poisteta säännöllisesti, vaan arvonalentuminen testataan vuosittain tai useammin, jos siitä on viitteitä. Liikearvon, aineettomien oikeuksien ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset olivat 31.12.2023 päättyneellä tilikaudella yhteensä 11 milj. euroa (2022: 8). Muutokset liiketoiminnan perusedellytyksissä voisivat johtaa uusiin arvonalentumisiin ja vaikuttaa negatiivisesti Sanoman omaan pääomaan ja omaan pääomaan liittyviin tunnuslukuihin. Lisäksi koska Sanoman strategisena tavoitteena on kasvaa yritysostojen kautta, Sanoman taseeseen saatetaan tulevaisuudessa kirjata merkittävä määrä liikearvoa, aineettomia oikeuksia ja muita aineettomia hyödykkeitä ja niihin voidaan kirjata arvonalentumisia yritysostojen toteutumisen yhteydessä. 

Konsernin liiketoiminta on alttiina kausiluonteisuudelle. Esimerkiksi konsernin oppimisliiketoiminnalle on luonteenomaista vuotuinen sykli ja vahva kausivaihtelu. Suurin osa liikevaihdosta ja tuloksesta syntyy toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä, kun taas ensimmäinen ja viimeinen vuosineljännes ovat tyypillisesti tappiollisia. Yritysostot Italiassa ja Espanjassa vuosina 2020–2022 ovat kasvattaneet entisestään kausiluonteisuutta sekä kolmannen vuosineljänneksen ja sille ajoittuvan kouluvuoden alkamisen merkitystä liiketoiminnalle. Yksittäisten tilausten siirtymisellä vuosineljännesten välillä voi olla olennainen vaikutus, kun verrataan vuosineljännesten liikevaihtoa ja tulosta edellisvuoteen, joten neljännesvuosilukujen sijaan katsauskauden luvut tarjoavat tyypillisesti kattavamman kuvan Learningin liiketoiminnan tuloksesta ja kehityksestä. 

Medialiiketoiminnassa erityisesti mainonnan kehitys vaikuttaa liikevaihtoon ja tulokseen. Mainosmyynnin kertymiseen vaikuttaa esimerkiksi lehtien ilmestymiskertojen määrä, joka vaihtelee vuosittain vuosineljännesten välillä. Televisiomainonta on Suomessa yleensä vilkkainta toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Tapahtumaliiketoiminta on Suomessa tyypillisesti keskittynyt toiselle ja kolmannelle vuosineljännekselle. 

Tällaiset kausiluonteiset vaihtelut vaikuttavat konsernin liikevaihtoon, liikevoittoon ja vapaaseen rahavirtaan, ja näin ollen niillä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen ja ne voivat vaikuttaa konsernin neljännesvuosittaisten taloustietojen vertailukelpoisuuteen. 

Sanoman verotaakka riippuu verolainsäädännöstä ja sen soveltamisesta ja tulkinnasta. Verolainsäädännön tai sen tulkinnan ja soveltamisen muutokset voivat lisätä Sanoman verokuluja merkittävästi, millä voisi olla haitallinen vaikutus Sanoman taloudelliseen asemaan ja/tai toiminnan tulokseen. Lisäksi Sanoma voi ajoittain joutua kansallisten veroviranomaisten verotarkastuksen kohteeksi. Verotarkastukset tai muut vero- tai muiden viranomaisten tarkastustoimet voivat johtaa lisäverojen (kuten tuloverot, arvonlisäverot ja ennakonpidätykset) määräämiseen, mikä voisi kasvattaa Sanoman verovelkaa. 

Esimerkiksi Suomen Verohallinto on suorittanut verotarkastukset Sanoma Media Finland Oy:ssä koskien vuosia 2015–2021. Verotuksen oikaisulautakunta hyväksyi huhtikuussa 2021 Media Finlandin verotarkastuksiin vuosilta 2015–2018 perustuneen valituksen, joka koski tiettyjen eri puolilla Eurooppaa painettujen ja Norjassa keskitetyn logistiikkakeskuksen kautta jaettujen aikakauslehtien arvonlisäverokohtelua. Päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi Sanoman valituksen kesäkuussa 2023. Sanoma pitää vaatimuksia perusteettomina ja on hakenut lupaa valittaa vuosia 2015–2018 koskevasta päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asia on tällä hetkellä vireillä. Sanoma maksoi vaaditun arvonlisäveron, sakon ja korot, yhteensä 25 milj. euroa, vuonna 2021 välttääkseen lisäkoron kertymisen. Verohallinto on tehnyt viran puolesta päätöksen tuloverotuksen seurannaismuutoksesta arvonlisäveron oikaisun johdosta ja palautti Sanomalle tuloveroja 3 milj. euroa vuonna 2021. Joulukuussa 2022 Sanoma sai Suomen verohallinnolta vastaavan maksupäätöksen koskien Sanoma Media Finland Oy:n verotarkastusta vuosilta 2019– 2021 liittyen yllä kuvatun kaltaiseen liiketoimintamalliin ja jakelujärjestelyyn. Päätös oli yhdenmukainen verotuksen oikaisulautakunnan vuosia 2015–2018 koskeneen aiemman päätöksen kanssa. Sanoma on valittanut päätöksestä verotuksen oikaisulautakunnalle, mutta maksoi 11 milj. euroa arvonlisäveroa, veronkorotuksia ja korkoa joulukuussa 2022 päätöksen mukaisesti välttääkseen lisäkoron kertymisen. Verohallinto on tehnyt viran puolesta päätöksen tuloverotuksen seurannaismuutoksesta arvonlisäveron oikaisun johdosta ja palautti Sanomalle tuloveroja 2 milj. euroa maaliskuussa 2023. Kesäkuussa 2023 saadun hallinto-oikeuden päätöksen perusteella vuosien 2015–2018 ja 2019–2021 nettomääräisesti yhteensä n. 30 milj. euron arvonlisäverovaatimukset on kirjattu Media Finlandin vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen tulokseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Oikeuden päätöksellä ei ole vaikutusta Sanoman vapaaseen rahavirtaan. Arvonlisäverosäädökset ovat muuttuneet 1.7.2021 lähtien, eikä uusia asiaan liittyviä verotarkastuksia odoteta.