Toukokuun kolmantena päivänä vietetään maailman lehdistönvapauden päivää. Päivän tavoitteena on muistuttaa, että lehdistön- ja sananvapaus ovat demokraattisen yhteiskunnan ja vapaan maailman perusta, jokaisella on oikeus oikeaan tietoon.
Median rooli on välittää faktapohjaista tietoa. Tässä jutussa kerromme, miten Journalistin ohjeet ja toimitusten omat eettiset ohjeet näkyvät Sanoman medioiden arjessa.
”Siteeraan journalistin ohjeita ääneen jos en ihan päivittäin niin ainakin viikoittain. Ne ovat keskeinen eettisen uutistyön ohjenuora ja osa arkista työn johtamista. Seuraamme tarkasti Julkisen sanan neuvoston päätöksiä, joiden valossa ohjeita tulkitaan ja käymme päätöksistä intohimoista keskustelua, joka ohjaa työtämme”, Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Jussi Pullinen sanoo.
Helsingin Sanomilla on omat Journalistin ohjeita täydentävät eettiset ohjeensa, joihin nojataan työssä niin ikään päivittäin.
”Viimeksi ne tulivat käyttöön Vantaan traagisen kouluampumisen uutisoinnissa, kun oli ratkaistava monimutkaisia lapsiin ja ydinalueemme yleisön tiedontarpeeseen liittyviä kysymyksiä”, Pullinen sanoo.
Helsingin Sanomat julkaisi alkuvuodesta 2024 tärkeimmät työtä ohjaavat periaatteet ja arkiset journalistiset käytännöt myös yleisön tarkasteltaviksi (lue ohjeet tästä). Periaatteissa avataan, miksi työtä tehdään ja esimerkiksi, miten julkaistut tiedot tarkistetaan.
Journalistin ohjeet näkyvät myös muissa Sanoman medioissa päivittäin: haastatteluja sovittaessa, taustatietoja kerätessä ja faktan tarkistuksessa.
”Aikakauslehdissä käsitellään maailmaa ja sen muutosta usein henkilötarinoiden kautta. Haastateltavat avautuvat henkilökohtaisista ja myös aroista aiheista ja ovat usein ensi kertaa tekemisissä julkisuuden kanssa. Tämä vaatii toimitukselta jatkuvaa vastuullisuuden arviointia. Journalistin ohjeista keskustellaan säännöllisesti ja julkaisupäätösten eettinen pohdinta on entistä vahvemmin läsnä toimitustyön arjessa”, Hyvän terveyden päätoimittaja Päivi Virkkunen sanoo.
Sanoma Lifestylessä on lisäksi oma vastuullisuustyöryhmänsä ja yhteisesti luodut vastuullisuuslupaukset. Niiden toteutumista seurataan säännöllisesti sekä tiimeissä että koko yksikön kesken.
Ilta-Sanomissa Journalistin ohjeiden vaatimuksia pidetään säännöllisesti esillä toimituksen arjessa ja niistä muistutetaan eri tilanteissa.
”Keskustelu journalismietiikasta on ihan päivittäistä, ja normaali, erottamaton osa uutistyötä”, Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin kertoo.
Ilta-Sanomilla on lisäksi omat eettiset ohjeet, jotka ovat vielä yksityiskohtaisemmat kuin Journalistin ohjeet. Ne liittyvät toimituksen arkeen ja käytännön tilanteisiin, ja tällä hetkellä ne ovat vain sisäiseen käyttöön.
Satakunnan Kansan journalismia avataan säännöllisesti päivittyvässä jutussa ”Miksi murhasta epäillyn nimeä ei julkaista? Miksi vaaleissa ehdolla olevat saavat kirjoittaa lehteen?”
”Toimittajat käyvät myös keskustelua haastateltavien kanssa heidän oikeuksistaan tarkastaa juttu ja korjata mahdolliset asiavirheet. Toimittajan tehtävä on paitsi tuottaa todenmukaista tietoa myös suojella haastateltavaa tarpeen mukaan. Mitä kokemattomampi haastateltava ja mitä vaikeampi asia sitä suurempi vastuu toimittajalla on. Jokaisen lehden ja jokaisen toimittajan tulee pystyä seisomaan eettisesti, moraalisesti ja lainpykälien mukaisesti omien kirjoitustensa takana”, Satakunnan Kansan toimituspäällikkö Anne Mäkelä sanoo.
Myös Aamulehti on avannut julkisesti lukijoille omaa tapaansa toimia. Verkossa on juttu 35 kysymystä ja vastausta journalismista, joka valottaa paljon myös eettisiä asioita. Kysymyksissä on otettu huomioon laajalti myös lukijoiden esittämiä asioita.
”Journalismin ohjeet ovat aina taustalla kaikessa arjen työskentelyssämme. Ne ovat pohja kaikkien toimittajien työlle. Niistä puhutaan päivittäin juttuja suunniteltaessa. Myös uusia, lokakuun alussa voimaan tulevia, journalistin ohjeita käydään toimituksissa läpi ennakkoon useaan kertaan”, Aamulehden toimituspäällikkö Kari Ikonen sanoo.
Uusissa Journalistin ohjeissa on neljä uutta kohtaa, jotka koskevat ulkopuolista rahoitusta, julkaistuun juttuun tehtyjä muutoksia, vaarallisia uutistilanteita ja toimituksellisen sisällön poistamista verkosta. Ohjepäivitys on laajin sitten vuonna 2005 tehdyn päivityksen. Uudet ohjeet tulevat voimaan lokakuun alusta.
Jatkossakin Journalistin ohjeet tukevat sananvapauden vastuullista käyttöä ja määrittelevät hyvän journalistisen tavan Suomessa. Kuka tahansa voi halutessaan kannella lehden toimintatavoista Julkisen sanan neuvostolle. Jos neuvosto katsoo, että lehti on rikkonut Journalistin ohjeita, lehti on sitoutunut julkaisemaan neuvoston langettavan päätöksen.
Suomessa journalismin etiikkaa valvoo riippumaton median itsesääntelyelin Julkisen sanan neuvosto (JSN), joka tulkitsee hyvää journalistista tapaa ja valvoo toimittajien tietojen hankintaa joukkoviestimille yleisesti hyväksyttyjen Journalistin ohjeiden mukaan.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön World Press Freedom Index mittaa vuosittain lehdistönvapautta 180 eri maassa ja alueella.
Perjantaina 3.5. julkaistussa lehdistönvapausindeksissä Suomi on edelleen viidentenä. Indeksin pohjoismainen kärkikolmikko on Norja, Ruotsi ja Tanska, neljänneksi ennen Suomea nousi Hollanti. Viro on kuudentena.
Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittainen lehdistövapausindeksi Kunkin maan sijoitus indeksissä perustuu asiantuntija-arvioihin viidestä eri osa-alueesta.
Lue lisää Toimittajat ilman rajoja -järjestön tiedotteesta: ”Putinin myrkky leviää EU:ssa” – Lehdistönvapaus globaalisti yhä ahtaammalla: Itä-Eurooppa suuri huoli, valopilkkuna Ukrainan loikka, Suomessakin haasteita
Lehdistönvapauden teemapäivää vietettiin ensimmäisen kerran 3.5.1994. Taustalla on Namibiassa 3.5.1991 hyväksytty Windhoekin julistus, joka puolusti itsenäistä ja moniarvoista lehdistöä. Kaksi vuotta myöhemmin YK:n yleiskokous julisti Unescon aloitteesta toukokuun kolmannen päivän lehdistönvapautta kunnioittavaksi teemapäiväksi, World Press Freedom Dayksi.
Lue lisää Sanoman vastuullisuustyöstä:
Vahva uutisverkostomme vahvistaa riippumatonta journalismia Suomessa
