HS ja IS perustavat yhteisen tiimin generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen uutistoimituksissa

14.12.2023

Töissä Sanomalla Vastuullisuus Journalismi Sanoma Media Finland

Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteinen tekoälytiimi aloittaa työnsä vuoden alussa. Kuvassa vasemmalta oikealle Juho Salminen, Antti Lehtonen, Päivi Ala-Risku, Esa Mäkinen, Niina Viitanen, Pauli Tölli ja Matti Järvi. Kuva Saara Mansikkamäki / HS

Vuoden alussa käynnistyvä HS–IS Labin tavoitteena on testata, kehittää ja ottaa käyttöön generatiivisen tekoälyn työkaluja ja yhdistää sekä journalistista että teknologista osaamista. Tiimin tehtävänä on myös levittää ymmärrystä tekoälystä ja sen käytöstä laajemmin toimituksiin. Muut tekoälyn hyödyntämistä ja mahdollisuuksia selvittäneet hankkeet jatkuvat entisellään eri puolilla Sanomaa.

”Generatiivinen tekoäly todennäköisesti muuttaa toimitustyötä yhtä paljon kuin internetin tulo aikoinaan. Siksi on tärkeää, että toimitukset pääsevät mukaan tähän muutokseen jo varhaisessa vaiheessa”, Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti perustelee HS–IS Labin perustamista.

Tarkoituksena on luoda toimittajille enemmän arkisia käytännön mahdollisuuksia testata, ideoida ja myös kriittisesti arvioida omaan työhön vaikuttavia työkaluja.

”Tekoäly tuo uutistoimituksille paljon mahdollisuuksia. Siihen kuitenkin myös isoja luottamukseen, tiedon varmistukseen ja avoimuuteen liittyviä kysymyksiä. Siksi se ei missään tapauksessa voi olla vain teknologinen kysymys”, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi sanoo.

HS–IS Labin työhön osallistuu tekijöitä Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien toimituksista sekä Sanoman uutismedian yhteisestä digikehitystiimistä. Kaikki Labin kehittämät työkalut ja huomiot jaetaan myös muiden Sanoman uutismedioiden käyttöön. Alkuvaiheessa projekti työllistää keskimäärin 5–7 henkeä. Projektin vetäjänä aloittaa useita Sanoman tekoälyhankkeita ohjannut Pauli Tölli.

”Tekoälyyn liittyvät teknologiat kehittyvät harppauksin. On mahtavaa päästä kokeilemaan ja kehittämään eri hyödyntämistapoja toimitusten fiksujen ihmisten kanssa. Uskon, että yhdessä löydämme parhaat tavat hyödyntää tekoälyä vastuullisesti uutistoimituksissa”, Tölli kuvaa mahdollisuuksia.

Useita Sanoman tekoälyhankkeita ohjannut Pauli Tölli aloittaa HS–IS Labin vetäjänä. Kuva: Samuli Pulkkinen

”Tekoälyn ja sitä ennen koneoppimisen kanssa on työskennelty Sanomalla jo hyvinkin vuosikymmenen ajan ja tämä työ jatkuu täysillä eri puolilla taloa. Journalistinen työ on kuitenkin oma tapauksensa, jossa tekoälyyn liittyy ehkä vielä enemmän eettisiä kysymyksiä kuin monessa muussa tehtävässä”, Tölli sanoo.

Tekoälyhankkeissa Tölli tasapainottelee jarruna olemisen ja liian hypen lietsomisen välillä.

”Sanomalla voidaan tunnistaa lukemattomia erilaisia aihiota, mutta pitää miettiä älykäs suppilo mitä otetaan tarkempaan tutkimukseen ja mikä voisi lopulta päätyä tuotantoon”, hän sanoo.

Tölli on myös pohtinut kehityksen voittajia ja häviäjiä. Tekoäly valtaa joka tapauksessa nopeasti alaa, käytettiin sitä Sanomalla tai ei. Uutisbrändit voivat hyvin olla voittajien joukossa, kun valeuutisten ja valheellisten kuvien käytön kasvu lisää tarvetta luotettavalle tiedolle. Myös kansainväliset teknologiajätit voivat kuulua voittajiin, mutta niiden ei saisi antaa kaapata koko pelikenttää.

”Luotettavuus on meidän tärkeimpiä arvojamme. Jos joku haluaa vahingoittaa meitä, hän voi pyrkiä rapauttaamaan luottamusta."
Pauli Tölli

Häviäjien leiriin taas jää helposti tavallinen ihminen, jonka on entistä vaikeampi erottaa oikeaa tietoa väärästä.

”Luotettavuus on meidän tärkeimpiä arvojamme. Jos joku haluaa vahingoittaa meitä, hän voi pyrkiä rapauttaamaan luottamusta”, Tölli huomauttaa.

”Uskon, että lopulta viivan alle jää meidän kannaltamme enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Mutta en halua olla Sanoman AI-guru, joka tulee ratkomaan kaikki ongelmat. Meillä on oikeasti valtavasti fiksuja tyyppejä, jotka keksivät miten kaikkea tätä voisi käyttää hyödyksi.”