ET-lehden toimittaja Heimo Hatakka: ”Kypsässä elämänvaiheessa on valtavasti viisautta, joka ansaitsee oman median”

Hatakka on iloinen, että on päätynyt töihin juuri ET-lehteen. Hän kokee olevansa 58-vuotiaana sopivan ikäinen kirjoittamaan ET:n juttuja, koska aiheet ovat ainakin osittain omaa kokemuspiiriä. Hiljattain Hatakka kirjoitti lehteen pitkän artikkelin vaiheistaan muistisairaiden vanhempiensa läheisenä ja edunvalvojana. 
 
”Tässä elämänvaiheessa on hyvä olla töissä yleisaikakauslehdessä, jossa voi kirjoittaa hyvin monenlaisista aiheista.”
 
ET:n tukijalkoja ovat vahvat henkilöjutut ja reportaasit sekä eläkeiän kysymyksiä kuten terveyttä, taloutta ja asumista käsittelevät jutut.
 
ET:ssä on tavoitteena, että juttujen teema on vahva ja kirkas. Henkilöjuttujen tekemisessä Hatakan keskeinen työpari on editori Ulla Ahvenniemi. Hatakka oli tänä vuonna Edit-kilpailun finaalissa henkilöjutullaan kuvanveistäjä Eila Hiltusen pojasta Markku Pietisestä.  
 
”ET:n henkilöjuttujen tekijänä nautin siitä, että voin olla kiinnostunut muistakin kuin niin sanotuista julkkiksista. Esimerkiksi Markku Pietisen jutussa keskeinen teema oli vaikea perintö, jonka selvittämiseen Markulla on mennyt yli vuosikymmen.”
 
ET on Hatakan kokemuksen mukaan monille lukijoille media, jonka kautta tutustutaan uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin.
 
”On valtavan tärkeää, että yli kuusikymmentävuotiailla ihmisillä on oma ääni ja oma media. Uutta luovat asiat syntyvät usein nuorten ihmisten ideoista, mutta kypsässä elämänvaiheessa on valtavasti viisautta, joka ansaitsee median missä tulla julki”, Hatakka sanoo.

Printatut aikakauslehdet elävät murrosaikaa, jossa sisältöä kulutetaan yhä enemmän digitaalisesti ja mahdollisimman nopeasti. ET:ssä on huomattu, että lukijat pitävät edelleen lehdestä käyttöliittymänä ja kaipaavat pitkiä lukujuttuja.

ET on printtilehtenä kuin keidas, jossa voi kaikessa rauhassa nauttia lukemisesta ja unohtaa hetkeksi muut asiat.

ET:n toimituksessa pohditaan paljon, miksi ja miten jokin juttu kannattaa tehdä. Hatakan mukaan mitä enemmän tätä kysytään, sitä paremmin osataan käsittää, mikä on ET-lehden ominta aluetta ja mitä lukijakunta lehdeltä odottaa.

Hatakka saa jutuistaan palautetta joskus pitkänkin ajan kuluttua. Vanhoihin onnistumisiin ei voi kuitenkaan voi nojata. Toimittajaa vie aina eteenpäin ajatus siitä, että kiinnostavin juttu on vielä tekemättä.

”Hyvien lukujuttujen vahvuus on siinä, että ne tekevät asioista käsin kosketeltavia eli koskettavia”, Hatakka sanoo.

Hatakka kertoo lopuksi tarinan, kuinka hän oli nuorena isänsä kanssa kävelyllä. Isä pysähtyi tuoksuttelemaan syreenin kukkia ja pyysi poikaansa tekemään samoin.

”Vastasin, että kyllä mä tiedän, miltä ne tuoksuvat. Isä totesi, että tieto ei ole koskaan tuoksun väärti. Yritän pitää sen opin mielessäni ja kirjoittaa niin, että jutuissani on sekä faktat että tuoksu.”

Lue Heimo Hatakan juttu Viimeinen kotimme ET-lehdestä 21/2023. Jutussa Heimo Hatakka kertoo, mitä vaati saada isä ja äiti yhdessä hoivakotiin.