Vesa Laitinen (vas.) kävi syksyllä 2019 haastattelemassa von Frenckell -suvun jälkeläistä Eric von Frenckelliä ja tämän kumppania Bruno Vanhalstia (taustalla) Brysselissä asti. Kuva Thierry Monasse
Aamulehden Perilliset-sarjan juttujen tekeminen menisi hyvin vaikeaksi, jos internetiä ei olisi keksitty, kirjoittaa Aamulehden uutispäällikkö Vesa Laitinen. Kirjoitus perustuu Laitisen Sanoma Summitissa lokakuussa pitämään esitykseen sekä Aamulehdessä julkaistuun juttuun.
Aaltonen, Haarla, Serlachius, Walden, Idestam, Sumelius, Jensen, Liljeroos, von Frenckell, Klingendahl ja niin edelleen.
Tampereen ja sen lähiseudun teollisuushistoria on hyvin tunnettu, mutta on suorastaan hämmästyttävää, kuinka vähän me olemme tienneet niistä ihmisistä, jotka tämän teollisuuden ovat koskivoiman ympärille perustaneet ja sitä edistäneet.
Kun esitin Perilliset-juttusarjaa tehdessäni itselleni kysymyksen, kuka omisti Tampellan, en osannut vastata. Siispä päätin ottaa selvää.
Itse asiassa koko juttusarja sai ajatuksen tasolla alkunsa jo yli kymmenen vuotta sitten. Törmäsin jossain sattumalta nimeen Onerva Utriainen. Kävi ilmi, että hän johti tuolloin merkittävää Emil Aaltosen säätiötä, mutta sekä nimi että kasvot olivat suurelle yleisölle tuntemattomat. Halusin, että joku toimittajistamme tekisi hänestä henkilöjutun. Muistaakseni kukaan ei aiheesta riittävästi innostunut, asia jäi akuutimpien kiireiden alle ja unohtui.
Se jäi kuitenkin vaivaamaan mieltäni ja vuonna 2018 päätin ottaa itse selvää. Siitä syntyi tarina kenkätehtailija Emil Aaltosesta ja hänen jälkeläisistään sekä ennen kaikkea siitä, miten ja missä Aaltosen henkinen ja aineellinen perintö näkyvät nykypäivän Suomessa.
Siitä syntyi myös juttusarjan nimi: Perilliset, joskin nimen valintaa auttoi juuri aiemmin televisiossa pyörinyt samanniminen mainio tanskalainen draamasarja.
Perilliset-juttusarjassa ei siis ole kyse Tampereen teollisuushistorian esittelemisestä uusille sukupolville, vaikka sekin elementti on mukana. Historia löytyy kirjastosta historiankirjoista.
Pääosassa juttusarjassa ovat nimenomaan ihmiset ja heidän keskinäiset suhteensa. Koska en itse ole kovin tekninen ihminen, jutuissa esiintyvien tehtaiden toimiala ja tuotteet jäävät taka-alalle, joskus jopa täysin kohtuuttomasti pimentoon. Tässäkin apuun tulevat historiikit, jotka hyvin seikkaperäisesti joskin välillä myös varsin pitkäveteisesti selvittävät, montako tonnia paperia myytiin ja minne vuonna 1928.
Perilliset on kunnianosoitus niille uudisraivaajille, jotka rakensivat hyvin alkeellisista lähtökohdista Tampereesta, Valkeakoskesta, Mäntästä, Nokiasta ja Kyröskoskesta suomalaisen teollisuuden syntysijat.
Se on myös kertomus menestyksestä, pettymyksistä, epäonnistumisesta ja tragedioista sekä rahasta ja vallasta. Monen suvun tarinassa tulee mieleen klassinen perheyritysten elinkaareen liitettävä väittämä: Ensimmäinen sukupolvi perustaa, toinen kasvattaa ja kolmas tuhoaa. Valitettavan usein näin on käynyt myös tosielämässä.
Tällaisen juttusarjan kirjoittaminen vaatii jossain määrin sitkeyttä ja kärsivällisyyttä. Olisi tarpeetonta toistaa vain se, mikä jo tiedetään ja on moneen kertaan kerrottu.
On suorastaan onnekasta, että monen sukutarinan avainhenkilöt ovat olleet vielä viime vuosina hyvämuistisina kertomassa, mitä 1960-, 1970-, 1980- ja 1990-luvulla Tampereen seudun teollisuudessa tapahtui. Nyt moni haastateltava on jo edesmennyt, esimerkiksi konsuli Pekka Haarla, Yhtyneiden paperitehtaiden viestintäjohtaja Toivo Nordberg, Aamulehden päätoimittaja, professori Raimo Seppälä sekä Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja, maakuntaneuvos Matti Hokkanen.
Toimittajan oman tutkimustyön tärkeimmät työkalut ovat olleet internet, sen Google-haku, vanhat lehtileikkeet, yritysten historiikit ja lukemattomat sukupuut verotietoja unohtamatta. Välillä tuntuu, että tarvitsisi salapoliisin koulutuksen.
Joskus yhden Perilliset-osan tekemiseen kuluu jopa puoli vuotta, kun haastateltavat asuvat ulkomailla, tiedonhankinta ei etene eivätkä omat työkiireet mahdollista tutkimustyön edistämistä. Hämmästyttävää kyllä, tunnettujen teollisuussukujen jälkeläiset ovat yleensä olleet hyvin halukkaita yhteistyöhön – yhtä sukua lukuun ottamatta.
Mistä tuleekin mieleen se hämmästyttävä huomio, kuinka kiinteästi Tampereen teollisuudessa vaikuttaneet perheet ovat vuosikymmenestä toiseen kytkeytyneet toisiinsa avioliittojen ja sukulaisuussuhteiden kautta.
Toinen kummastuttanut piirre on se, että vaikka sukujen vaurauden perusta on luotu pohjoishämäläisten koskien koskivoimasta, nykypäivän jälkeläisten yleisin asuinpaikka on postinumeroalueilla 00140 tai 00150 eli Helsingin Kaivopuistossa, Ullanlinnassa tai Eirassa.
Tekstin kirjoittaja Vesa Laitinen on Aamulehden uutispäällikkö. Kirjoitus perustuu Laitisen Sanoma Summitissa pitämään esitykseen sekä Aamulehdessä marraskuussa 2021 julkaistuun juttuun.
Lisää Summitista:
HS:n ympäristötuottaja Piia Elonen kertoo, miten erotat isot ilmastoratkaisut pienistä
Lean-asiantuntija Topi Hirvonen jakaa vinkkinsä työn kaaoksen hallitsemiseen
Sanoma Summit on tapahtuma, jossa sanomalaiset opettavat toisilleen tärkeinä pitämiään ja itse hyvin tuntemiaan asioita. Tänä vuonna Summit järjestettiin lokakuun lopulla ja yhteensä oppitunteja oli tarjolla kolmekymmentä. Tarjolla oli esimerkiksi data sciencea, tutkivaa journalismia, tunneälyä ja fasilitointia.
Lue Perilliset-sarjan jutut Aamulehdessä
- Rafael Haarlan uskomaton menestystarina alkoi kirjekuorista – Dynastian romahdus ei jättänyt paperipatruunan jälkeläisiä puille paljaille, mutta multimiljonäärejä jälkeläisissä on vain yksi
- Nyt puhuvat tamperelaisen kenkämogulin Emil Aaltosen jälkeläiset – rikkaus ja kuuluisuus eivät seuraa samassa mitassa neljänteen polveen asti, jättimäinen osakevarallisuus karttuu ulottumattomissa
- Serlachiuksen teollisuussuku on hehkunut 150 vuoden ajan porvarillista charmia, mutta yhden kerran se petti: "Se on hetkiä, joita en koskaan unohda", muistelee Marco Bjurström
- Juuso Waldenin mielivaltaiseen johtamistyyliin kuului simputusta, leväperäistä taloudenhoitoa ja alkoholismia – Aamulehti löysi patruunan pojanpojan Juuson, joka tuhlasi perintömiljoonansa jo nuorena
- Nokia-imperiumin perustajien jälkeläiset jäivät katsomaan sivusta, kun Martat korjasivat potin: ”Ei minua se harmita, etten ole perinyt suuria rahoja, mutta se harmittaa, että ihminen menee tekemään sellaisia tyhmyyksiä”
- Näin Kyröskosken maineikkaiden tehdassukujen perillisistä tuli multimiljonäärejä: saivat esi-isiensä työn poikimaan taitavilla sijoituksilla – selvitimme, missä he ovat nyt
- Erikoinen sattuma paljasti Eric von Frenckellille, 44, hänen mahtisukunsa kytkökset Tampereelle – Viime kesänä mies joutui omituiseen tilanteeseen hotelli Tammerin vastaanotossa
- Tammerkosken rannalta puretun tehtaan perintö rikastuttaa yhä suomalaisia mahtisukuja – Mikael von Frenckellin vaikea ratkaisu osoittautui oikeaksi: ”Ei kaduta pätkääkään”
- Johtaja Anton Kanerva työskentelee yhtiönsä omistamassa saaressa Tampereen keskustassa – Hänen isoäitinsä oli voimanainen, jonka kohtalo järkyttää yhä: ”Se oli ihan kauheata”
- Perilliset: Enqvistin suvun historia on täynnä vastoinkäymisiä, näin tamperelaisen teollisuushistorian suuri mysteeri selvisi – skandaali vältettiin salamyhkäisellä operaatiolla
- Tamperelainen teollisuuspomo oli yksi Suomen rikkaimmista, mutta menetti lopulta kaiken – Aamulehti löysi Tampellan perustajan jälkeläisen: ”On hienoa, että meillä on tällainen sukuyhteys”
- Tampellan hullut vuodet huipentuivat tarjoukseen: ”Tässä sinulle miljardi, tee sillä jotain” – Selvitimme, mihin suuryhtiö kaatui ja mitä siitä jäi jäljelle
- Legendaarisen tamperelaisyrityksen perintö kasvattaa nyt arvoaan salaperäisessä rahastossa ja vanhassa kartanossa – Aamulehti löysi Suomen Trikoon perilliset
- Köyhistä oloista ponnistanut mies loi Tampereelle tuhat ihmistä työllistäneen villatehtaan – Aamulehti löysi Klingendahlin perilliset Marbellasta ja Orivedeltä
- Tässä arvokartanossa vielä hiljattain kaksi poikamiestä vietti boheemia elämää – Nyt perintöriitojen jälkeen sitä emännöi nainen, jonka sukuhistoria on mykistävä
