Tähän artikkeliin on koottu yleisimpiä asiakaspalveluumme tulleita kysymyksiä ja niiden vastauksia.
Miksi osa digisisällöistä on maksullista?
Meille on tärkeää tuottaa itsenäistä journalismia, luotettavaa sisältöä ja laadukasta viihdettä tänään ja huomenna. Kannattava ja vastuullinen liiketoiminta takaa meille mahdollisuuden kehittää suomalaista mediaa. Suurimmat tulonlähteemme ovat käyttäjiltä kerättävät maksut ja mainonnasta saadut tuotot.
Iso osa sisällöistämme on käytössä maksutta ja tärkeimmät uutisaiheet ovat saatavilla nopeasti ja luotettavasti. Maksulliset artikkelit esimerkiksi Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa valitaan tarkasti ja Journalistin ohjeita noudattaen. Haluamme myös tarjota asiakkaillemme ja tilaajillemme hyödyllisiä lisäpalveluja, joista osa on maksumuurin takana.
Käytämme rahaa mm. tiedon hankintaan, sisältöjen tuottamiseen ja julkaisujärjestelmien kehittämiseen. Kehitämme journalismiamme, viihdettämme ja palvelujamme jatkuvasti. Analysoimme huolellisesti eri tilastoja ja kuuntelemme käyttäjiä herkällä korvalla tarjotaksemme kestäviä sisältöjä.
Miten mainonta ja journalistinen sisältö on eroteltu?
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston määrittelemiä Journalistin ohjeita koskien mainonnan ja journalistisen sisällön erottelua.
MAINOS/ILMOITUS/KAUPALLINEN YHTEISTYÖ-teksti kertoo sen alla olevan sisällön olevan mainos. Tällainen teksti voi olla esimerkiksi digisisällön alussa, keskellä, taitetun sivun yläreunassa tai erillisenä liitteenä lehden välissä.
Miten pääsen käsiksi arkistojuttuun?
Meiltä kysellään usein vanhoja uutisartikkeleita ja lehtijuttuja esimerkiksi merkkipäivien johdosta tai kouluesitelmiä varten. Osa artikkeleista löytyy käyttämällä digipalveluiden hakutoimintoa. On hyvä huomioida, että arkistojutut saattavat olla maksullisia. Vanhoja printtilehtiä voi hakea esimerkiksi:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications
https://www.aamulehti.fi/lehdet/
https://www.satakunnankansa.fi/lehdet/
https://www.tyrvaansanomat.fi/lehdet/
https://www.nokianuutiset.fi/lehdet/
https://www.valkeakoskensanomat.fi/lehdet/
https://www.kmvlehti.fi/lehdet/
https://www.sydansatakunta.fi/lehdet/
https://www.merikarvialehti.fi/lehdet/
https://www.kankaanpaanseutu.fi/lehdet/
https://www.jamsanseutu.fi/lehdet/
https://www.suurkeuruu.fi/lehdet/
https://www.janakkalansanomat.fi/lehdet/
https://www.rannikkoseutu.fi/lehdet/
https://www.akuankka.fi/lehdet
Miksi kaikki koronauutiset eivät olet maksuttomia?
Jokainen lehti päättää itse linjansa ja liiketoimintamallinsa, jotka heijastuvat mm. sisältöön ja maksuttomuuteen. Esimerkiksi Helsingin Sanomat päätti määräajaksi keväällä 2020 avata koronauutisensa kaikille, jotta luotettava tieto viruksesta leviäisi mahdollisimman laajalle. Aamulehdessä puolestaan osa koronauutisista on ollut koko ajan maksumuurin takana.
Millaista mainontaa saa näyttää lasten hereilläoloaikana?
Noudatamme mainonnan esittämisessä lain ja kansainvälisten markkinointisääntöjen asettamia rajoituksia. Tv-ohjelmien oma mainonta luokitellaan ikärajoittain samalla tavalla kuin ohjelmasisältökin. Tätä luokittelua tekevät siihen erikseen koulutetut luokittelijat, ja luokittelua valvotaan KAVIn toimesta. https://kavi.fi/ikarajat/ammattilaiset/luokittelijat/
Tv-mainonta ohjataan määriteltyihin kellonaikoihin kampanjarakenteen ja ostotavan mukaan. Esimerkiksi alkoholia sisältäviä mainoksia myydään vain 25–45-vuotiaille tarkoitettuihin ohjelmiin ja näitä mainoksia esitetään vasta kello 22 jälkeen.
Miten uutisten sisältövalinnat tehdään?
Sisältöä koskevat ratkaisut tehdään journalistisin perustein. Julkaisuun vaikuttavat mm. uutiskriteerit, joita ovat esimerkiksi asian ajankohtaisuus. Haastateltavia ei juttuihin valita esimerkiksi sukupuolen perusteella, mutta valintoja täytyy silti pohtia tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. Lähes kaikilta aloilta löytyy yhtä päteviä mies- ja naisasiantuntijoita.
Mikä on lehden linja?
Lehtien pääkirjoitukset heijastavat lehden virallista, kirjattua linjaa. Sen noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.
Helsingin Sanomien periaatelinja on julkaistu osoitteessa: https://www.hs.fi/info/art-2000006390609.html
Helsingin Sanomat määrittää kantansa itsenäisesti, riippumatta poliittisista tai taloudellisista päätöksentekijöistä tai muista painostusryhmistä. Tätä riippumattomuuslinjaansa lehti seuraa myös päivittäisessä uutisvälityksessään.
Aamulehden journalistiset periaatteet ja -linja on osoitteessa: https://www.aamulehti.fi/info/art-2000007775165.html
Miksi Helsingin Sanomissa puhutaan palomiehistä ja puhemiehistä, mutta Aamulehdessä pelastajista ja puheenjohtajista?
Aamulehti teki vuonna 2017 linjauksen, jonka myötä se luopui sukupuolisidonnaisista ammattinimikkeistä. Päätöstä perustellaan näin: ” Kieli on keino jäsentää maailmaa. Kieli myös määrittelee ajattelua ja ohjaa tulkintaa tahattomiinkin suuntiin. Lehtitekstin ei ole syytä olla voimistamassa ajatusta, että joku ammatti tai tehtävä on erityisen miehinen (tai naisinen)”. Aamulehti tuli osaksi Sanomaa keväällä 2020.
Sanoman sisällä kukin uutisbrändi tekee vastaavan päätoimittajan johdolla itsenäiset päätökset lehden linjasta ja sisällöstä, mihin myös erilaisten käsitteiden käyttö kuuluu.
Miten omistussuhteet vaikuttavat sisältöihin?
Omistajat eivät vaikuta Sanoma Media Finlandin julkaisemaan sisältöön, vaan julkaisupäätökset tehdään toimituksissa. Toimitukset ovat sitoutuneita Journalistin ohjeisiin, ja ne kuuluvat Julkisen sanan neuvostoon. Mielipiteellisten sisältöjen kuten kolumnin tai pakinan tulee aina selkeästi erottua tietoa välittävistä jutuista.
Miksi Nelosen ohjelmissa kiroillaan?
Noudatamme lakia ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ohjeita. Kiroilusta ei ole erikseen säädetty ohjeistusta, mutta pyrimme mahdollisuuksien mukaan peittämään kiroilun erityisesti perheohjelmissa.
Miksi Me Naiset Radion nimessä on Me Naiset?
Me Naiset Radio täydentää Me Naiset -brändikokonaisuutta, joten on luonnollista, että nimi seuraa viikoittain ilmestyvän aikakauslehden nimeä sekä osoitteesta is.fi/menaiset julkaistavia digisisältöä.
Miksi mielipidekirjoitustani ei ole julkaistu?
Tarjonta on runsasta, ja esimerkiksi Helsingin Sanomissa julkaistaan tarjotuista teksteistä noin joka neljäs. Muihin lehtiin lähetettyjä tai blogeissa ilmestyneitä kirjoituksia ei julkaista.
Mielipidekirjoitusten tulee olla rakentavia, kohteliaita ja perusteltuja. Perustele näkemyksesi: Kirjoita mieluiten omista ajatuksistasi, älä parjaa muiden ajatuksia. Jos esität mielipiteen, esitä myös asiaperustelut. Jos perusteluja ei ole, puheenvuorosi voidaan jättää julkaisematta. Keskustele ja argumentoi, älä julista ja saarnaa. Tarjoa uusia näkökulmia tai mielipiteitä, älä toista vanhoja tai jankuta. Hyvä puheenvuoro on napakka. Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa: Älä levitä huhuja tai muistele tapahtumia, joista et ole varma. Älä arvuuttele, spekuloi ihmisten taustoilla tai vihjaile. Ole kohtelias ja rakentava, kunnioita muita keskustelijoita: Kun olet eri mieltä, kirjoita asiasta – älä mene henkilöön. Älä nimittele muita keskustelijoita tai pane sanoja heidän suuhunsa.
Miten keskustelupalstoja moderoidaan?
HS:n keskusteluohjeet ja tietoa moderoinnista on sivulla: https://www.hs.fi/kommentit/art-2000006396703.html
Miten vauva.fi:tä moderoidaan?
Sanoma Media Finland Oy ei ennakkomoderoi viestejä, vaan viestit julkaistaan sellaisenaan.
Sanoma Media Finland Oy poistaa sivustolta rikoslain vastaiset viestit, viestien osat tai kokonaiset viestiketjut. Sanoma Media Finland Oy voi lisäksi muokata tai poistaa sivustolta selkeästi hyvän tavan vastaisuuksia sisältävän viestin, viestin osan tai kokonaisen viestiketjun taikka järjestelmän toiminnallisuutta haittaavan viestin. Ylläpito voi rajata keskusteluja. Sivustoa ei saa käyttää minkään järjestön tai tahon viestintään ilman ylläpidon lupaa.
Lue keskustelualueen säännöt: https://www.vauva.fi/artikkeli/keskustelualueen-saannot
Miksi kuulovammaistekstitys on välillä niin kökkö?
Käytämme kuulovammaistekstityksen toteuttamiseen automaattia, joka toimii hyvin esimerkiksi dubatuissa lastenohjelmissa. Haasteellisinta automaatin on tunnistaa kaukana tapahtuva puhe tai kun moni ihminen puhuu samaan aikaan. Myös äänityksen huono laatu vaikuttaa puheentunnistusautomaatin toimintaan.
Pyrimme jatkuvasti ylittämään lakisääteisen minimin ja lisäämään kuulovammaistekstityksiä mahdollisimman moneen ohjelmaan.
Tämä artikkeli on osa juttusarjaa, jossa käsitellään vastuullista mediaa. Sanoman vastuullisuusstrategian mukaisesti teemme mediaa suomalaisille tuottaen luotettavaa journalismia ja kiinnostavaa viihdettä tänään ja huomenna.
Lue kaikki osat:
Viisi esimerkkiä siitä, miten Journalistin ohjeet näkyvät Helsingin Sanomien työssä
Miten Kodin Kuvalehti lisää tietoisuutta, empatiaa ja suvaitsevaisuutta käytännön toimitustyössä?
Sanoman rakentama mainosaineistojen seulonta vahvistaa vastuullista markkinointia
Usein kysytyt kysymykset liittyen vastuulliseen mediaan
