Mitä Sanoma hakee tällä kantelulla?
Sanoman tavoite on saada selkeys julkisen palvelun tehtävään nopeasti muuttuvassa mediamarkkinassa.
Suomalainen mediakenttä ja suomalaisten tapa käyttää mediaa ovat muuttuneet viime vuosina merkittävästi. Yleisradiotoiminnassa laki on kuitenkin määritelty ainoastaan perinteisen tv- ja radiotoiminnan osalta. Digitaalisella puolella määrittelyt puuttuvat.
Ylellä on merkittävä rooli Suomessa ja se tuottaa laadukkaita, suomalaisille tärkeitä sisältöjä, joita yksityinen media ei pystyisi kannattavasti tuottamaan. Kantelun tavoite ei ole rajoittaa Ylen sisällöntuotantoa sen ydinalueella. Se koskee myös Yle Areenaa: Areena on varmasti tärkeä osa julkisen palvelun tehtävää myös jatkossa. Sanoman kysymys on ainoastaan missä kulkee julkisen palvelun tehtävän raja.
EU-komissio tekee asiassa aikanaan ratkaisunsa, ja me tulemme noudattamaan annettua päätöstä.
Kantelu kohdistuu Ylen videopalveluun ja digitaalisiin oppimissisältöihin, miksi?
Olemme nostaneet Ylen videopalvelun laajennukset ja uudet oppimateriaalit esimerkeiksi siitä, että Yle-laki vaatii päivitystä. Viime kädessä on kyse siitä, noudatetaanko EU:n valtiontukisääntelyä vai ei.
TV-markkinassa Yle on Suomessa jättiläinen: se toimii karkeasti puolitoista kertaa suuremmalla sisältöbudjetilla kuin kaikki kaupalliset tv-yhtiöt yhteensä. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että Yle ja Ylen toimintaa sääntelevät tahot ottavat toiminnassaan huomioon myös muun markkinan elinvoimaisuuden. Terveellä, toimivalla markkinalla on tilaa sekä julkiselle että yksityiselle medialle.
Digitaalisten oppimissisältöjen puolella Ylen toiminta on tällä hetkellä pientä, mutta se on hyvä esimerkki uusista, pienistä segmenteistä, joilla Yle voisi halutessaan tulevaisuudessa laajentua. Ylen tehtävä pitää määritellä tarkasti ja sääntöjen oltava selvät, jotta kilpailu on reilua.
(Päivitetty 16.6.)
