Koulu on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi. Maailmalla hehkutettiin vuosikausia Suomen koulutusihmeitä. Sitten tapahtui jotain. Ilta-Sanomat käsittelee tällä viikolla juttusarjassa Suomen koulujärjestelmän ongelmia ja etsii ratkaisuja.
Ilta-Sanomat käsittelee tällä viikolla juttusarjassa Suomen koulujärjestelmän ongelmia ja etsii ratkaisuja.
Mallioppilas! Pisa-tähti! Koulutusihme! Näillä ylisanoilla kuvailtiin suomalaista koulujärjestelmää vielä reilut kymmenen vuotta sitten meillä ja maailmalla. Suomi menestyi kansainvälisissä Pisa-testeissä 2000-luvun alussa niin hyvin, että muiden maiden liput muuttuivat kateudesta vihreiksi.
Tänä päivänä Suomella ei ole enää varaa kehua koulujaan entiseen tapaan. Pisa-tutkimusten tulokset ovat selvässä laskussa. Samoin oppilaiden hyvinvointi. Mitä oikein tapahtui?
Ilta-Sanomat käsittelee koko viikon jatkuvassa juttusarjassa Suomen koulujärjestelmän ongelmia ja kysyy niihin ratkaisuja. Ääneen pääsevät kymmenet opettajat, oppilaat ja muut asiantuntijat.
IS haastatteli juttusarjaa varten kymmeniä eri asteiden opettajia. Heistä lähes jokainen nimesi yhdeksi suureksi epäkohdaksi sen, etteivät opettajien resurssit riitä antamaan oppilaille sitä tukea, jota nämä tarvitsisivat.
”Meillä on niin kiire kaiken ylimääräisen, ylhäältä päin annetun sälän kanssa, ettei itse opettamiselle jää aikaa. Sen pitäisi kuitenkin olla se päätyö, oppilaiden kanssa oleminen, tekeminen ja kohtaaminen”, yksi opettajista sanoo.
”Emme ole sossu, perheneuvola, kolmas sektori, psykiatrinen tai mikään tivoli. Kyseessä on koulu. Antakaa meidän tehdä työmme, pyytää toinen.”
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrän lisääntyminen yhdistettynä opettajien kiireeseen on johtanut siihen, että sekä oppilaat että opettajat voivat huonosti.
Oppilaiden hyvinvointia mitataan tasaisin väliajoin kouluterveyskyselyllä, jonka alavireiset tulokset ovat huolestuttavaa luettavaa.
Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan yhä useampi yläasteen ja toisen asteen tytöistä kokee terveydentilansa huonoksi tai vain keskinkertaiseksi. Selkeä notkahdus huonompaan suuntaan tapahtui vuonna 2015. Poikien kokemus omasta terveydentilastaan on ollut tasaisempaa.
Erityistä huolta aiheuttaa myös se, että 8.–9.-luokkalaisista tytöistä vain 67 prosenttia kertoo olevansa tyytyväisiä omaan elämäänsä.
Lue lisää IS:n juttusarjan ensimmäisestä jutusta:
Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
IS:n Suomen koulujärjestelmän haasteita ja ratkaisuja -juttusarja