Mika Waltarin, suuren suomalaisen tarinoiden kertojan, kirjailijan ja dramaatikon, syntymästä tulee syyskuun 19. päivänä kuluneeksi sata vuotta. Hänen elämäänsä ja tuotantoaan juhlitaan koko vuoden ja perusteita riittää, sillä Waltari ehti elämänsä aikana kirjoittaa ennätysmäisen laajan ja monipuolisen tuotannon, jota vastaavaa saa hakea. Hänen teoksiaan on myöhemmin käännetty useille kielille ja ohjattu myös elokuviksi.
Lapsesta kirjailijaksi
Mika Toimi Waltari syntyi Helsingissä 19. syyskuuta 1908. Helsingin yliopistossa hän opiskeli ensin teologiaa, mutta vaihtoi kuitenkin pääaineekseen käytännöllisen filosofian ja estetiikan. Waltari avioitui Marjatta Luukkosen kanssa 1931, ja tytär Satu syntyi seuraavana vuonna. Ennen kirjailijanuraansa Waltari työskenteli mm. Maaseudun tulevaisuuden kirja-arvostelijana, Suomen Kuvalehden toimitussihteerinä ja Suomen yleisradion kirjallisena avustajana. Vuodesta 1938 Waltari oli vapaa kirjailija.
Tuottelias tekstintekijä
Waltarin ensimmäinen teos Jumalaa paossa ilmestyi vuonna 1925. Suuri illusioni-romaani, joka ilmestyi 1928, oli hänen varsinainen läpimurtonsa. Vuonna 1945 ilmestynyt Sinuhe egyptiläinen on Waltarin kansainvälisesti tunnetuin teos, ja se on julkaistu kaiken kaikkiaan 29 kielellä ja ilmestynyt ainakin 36 maassa.
Marraskuussa 2005 Sinuhe egyptiläisen julkaisemisesta tuli kuluneeksi 60 vuotta ja Päivälehden museossa järjestettiin tuolloin juhlanäyttely, jossa kuvattiin laajasti Sinuhen kiinnostavia syntyhistorian ja maailmanvalloituksen vaiheita.
"Waltari kirjoitti lähes tuhatsivuisen Sinuhe egyptiläisen Hartolassa sijaitsevan Kallon huvilan ullakkokammarissa kevään ja kesän kuluessa. Kirjoitustahti oli hurja, sillä teos valmistui alle neljässä kuukaudessa", kertoo Päivälehden museon tuottaja Päivi Lehtovirta, joka oli mukana tekemässä Sinuhen juhlanäyttelyä vuonna 2005.
"Teoksen valmistuttua Maila Talvio, WSOY:n vanhin ja kunnioitetuin kirjailija, kutsui Waltarin kirjalliseen iltamaan lukemaan otteita uudesta suurtyöstään. Talvio kauhistui teoksen huomattavaa eroottisuutta ja pyysi kustantamoa jättämään Waltarin siveettömän teoksen julkaisematta. Talvio vielä lupasi kustantajalle koko omaisuutensa vahingonkorvaukseksi teoksen julkaisematta jättämisestä. Sinuhe oli kuitenkin tuolloin jo painossa, eikä asialle voitu tehdä mitään, ja näin ollen WSOY:n hallitus päätti jatkaa kirjan julkaisuprosessia. Talvion mielipiteellä oli kuitenkin merkitystä, sillä romaanista ei uskallettu laittaa ilmoitusta lehtiin ennen kuin Helsingin päälehdet olivat antaneet siitä loistavat arvionsa", Lehtovirta jatkaa.
Kaiken kaikkiaan Waltari kirjoitti 22 romaania, 15 pienoisromaania, 26 näytelmää, kuusi runoteosta, neljä novellikokoelmaa, seitsemän salapoliisiromaania, kaksi satukirjaa sekä noin 100 kirja-arvostelua ja lehtiartikkelia. Hänen tuotantoonsa kuuluu lisäksi kuunnelmia, tietokirjoja, suomennoksia ja elokuvakäsikirjoituksia. Mika Waltarin tuotantoon perehtynyt Ritva Haavikko on sanonut, että Waltarin teoksissa toistuvat seuraavat periaatteet: inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja kaunis turhuus.
Waltari kuoli Helsingissä 26. elokuuta 1979, ja hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen Taitelijakukkulalle.
Nyt, kun Waltarin syntymästä on kulunut 100 vuotta, WSOY julkaisee tarinoiden kertojan tuotannosta useita uusintapainoksia ja vuosi pitää muutenkin sisällään useita tapahtumia Waltarin elämään ja tuotantoon liittyen.
Lähteet ja lue lisää Waltarista:
Mika Waltari -seura (http://www.mikawaltariseura.fi/)
Mika Waltari 100 vuotta (http://www.mikawaltari100.net/)
WSOY:n internetsivut (www.wsoy.fi)
Biografiakeskus (http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/702/)
Kirkko & kaupunki ( http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=7179&deptid=127&languageid=3&NEWS=1)
Kuva WSOY:n arkistosta.