Riskienhallinta

Strategiaa ja sovittuja liiketoimintatavoitteita toteuttaessaan Sanoma ja sen liiketoiminnot altistuvat erilaisille riskeille, ja niille tarjoutuu myös mahdollisuuksia riskinottoon. Liiketoimintaan liittyvien riskien ja niiden mukanaan tuomien mahdollisuuksien punnitseminen on tärkeä osa Sanoman johdon päivittäistä työtä.

Riskienhallintaperiaatteet ja -prosessit

Sanoman riskienhallintaperiaatteissa on kuvattu konsernin riskienhallinnan laajuus, tavoitteet ja prosessit sekä vastuut ja velvollisuudet konsernin eri toimielinten osalta.

Hallitus vahvistaa ja määrittelee konsernin riskienhallintaperiaatteet ja valvoo riskienhallinnan tehokkuutta.

Tarkastusvaliokunta arvioi ja seuraa riskienhallinnan periaatteiden ja prosessien toteutumista säännöllisesti.

Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän tuella riskienhallinnan strategioiden, prosessien ja painopisteiden määrittämisestä. Toimitusjohtaja vastaa myös riskien raportointiprosessiin, Sanoman yhteiseen riskienhallinnan kielenkäyttöön ja käytettävään riskimalliin tehtävistä muutoksista.

Sisäinen tarkastus- ja varmennustoiminto koordinoi konsernin riskienhallintaprosessia ja raportoi riskeistä säännöllisesti toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle. Päivitetyt tiedot konsernin riskienarvioinnin tuloksista ja niihin liittyvistä meneillään olevista tai suunnitelluista toimenpiteistä riskien pienentämiseksi raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja edelleen hallitukselle kaksi kertaa vuodessa.

Konsernin riskienhallintaprosessi on osa strategisen suunnittelun, johdon seurannan ja neljännesvuosittaisen raportoinnin prosesseja. Strategiset liiketoimintayksiköt ja liiketoiminnot tunnistavat, arvioivat, hallitsevat ja seuraavat toimintansa tavoitteiden toteuttamiseen liittyviä riskejä

Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmät sekä sisäinen ja ulkoinen tarkastus esitetään tarkemmin hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessä.

Hallinnointi

Tärkeimmät tunnistetut riskit

Toimialan yleiset liiketaloudelliset riskit liittyvät mediamainonnan ja yksityisen kulutuksen kehitykseen. Mainonta reagoi herkästi talouden suhdanteisiin. Sen vuoksi yleinen taloudellinen tilanne konsernin toimintamaissa sekä toimialan taloudelliset suhdanteet vaikuttavat Sanoman liiketoimintaan ja tulokseen.

Vuonna 2016 Sanoman liikevaihdosta noin 36 % tuli mediamainonnasta ja noin 33 % irtonumero- tai tilaustuottoina. Mediamainonnan ja kuluttajien luottamuksen nopeat muutokset vaikuttavat konsernin tulokseen.

Sanoman riskienhallintamallissa yhtiökohtaiset riskit on jaettu neljään pääryhmään: strategisiin riskeihin, toimintaan liittyviin riskeihin, rahoitusriskeihin ja onnettomuusriskeihin. Seuraavassa on esitetty kunkin pääryhmän merkittävimmät riskit, joilla voisi toteutuessaan olla kielteinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan, tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Strategiset riskit

Strategisia riskejä ovat kuluttajien mieltymyksissä tai kilpailutilanteessa tapahtuviin muutoksiin liittyvät riskit. Strategisia riskejä ovat myös tavaran- ja palveluntoimittajiin, toimintamaihin ja aineettomiin oikeuksiin sekä lainsäädäntöön ja säädöksiin liittyvät riskit. Myös yritysjärjestelyihin, konsernin strategiseen muuntautumiskykyyn, tekniikan nopeaan kehitykseen ja innovaatiovalmiuksiin liittyvät riskit kuuluvat strategisiin riskeihin.

Konsernitasolla merkittävimmät riskit liittyvät asiakkaiden mieltymysten muutoksiin ja uusien kilpailijoiden uhkaan. Nämä riskit liittyvät myös asiakastiedon ja aineettomien oikeuksien hallintaan ja suojaamiseen.

Asiakkaiden mieltymysten muutokset ja uusien kilpailijoiden uhka

Monet tunnistetut riskit liittyvät asiakkaiden mieltymysten muutoksiin. Tämä koskee sekä muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä että muutoksia yritysasiakkaiden käyttäytymisessä ja vaikutusvallassa.

Monet näistä muutoksista liittyvät meneillään olevaan digitalisoitumiseen ja mobilisoitumiseen. Mobiililaitteiden lisääntyvä käyttö on muuttanut mediankäyttötottumuksia. Lisäksi maksuttomien televisiokanavien katseluun käytetty aika vähenee.

Sanoman strategisilla liiketoimintayksiköillä on toimintasuunnitelmat, joiden avulla ne vastaavat tähän haasteeseen. Mediayksiköt kehittävät esimerkiksi yhdistelmätuotteita ja tiettyihin aihealueisiin perustuvia palveluja. Tästä huolimatta uudet markkinoille tulevat toimijat tai uudet teknologiat saattavat kyetä paremmin hyödyntämään asiakkaiden muuttuvia mieltymyksiä ja median digitalisoitumista ja näin valtaamaan markkinaosuuksia Sanoman vakiintuneilta liiketoiminnoilta. Sanoma kehittää jatkuvasti tarjoomaansa mainostajille ja lanseeraa uusia palveluja, kuten monimediallisia ratkaisuja sekä natiivisisältöä, brändättyä sisältöä ja maksullista sisältöä.

Yritysostot

Sanoma on kasvanut aiemmin yritysostojen kautta. Yritysostoihin voi liittyä riski itse ostoprosessin onnistumisesta, ostetun liiketoiminnan integroinnista, avainhenkilöiden sitouttamisesta ja ostolle asetettujen liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta.

Sanoman hallinnointiperiaatteissa määritellään yrityskauppojen ja muiden investointien hyväksymisperiaatteet. Konsernin yrityskauppainvestointeja koskevassa toimintaohjeessa määritellään yrityskaupoissa noudatettavat periaatteet, jotka koskevat päätöksentekoa, projektin organisointia ja seurantaa. Virallisen yrityskauppaprosessin lisäksi investoinnit ovat esillä eri elimissä strategioita ja toimintasuunnitelmia käsiteltäessä. Lopulliset investointipäätökset tehdään erillisen esityksen perusteella yrityskauppoja koskevan ohjeen ja investointien hyväksymistä koskevien valtuuksien mukaisesti. Merkittävistä yrityskaupoista laaditaan päätöksentekoa varten tarkempi selvitys, joka sisältää muun muassa yrityskaupan strategiset perusteet ja siihen liittyvät riskit, oleelliset seikat kauppaan liittyvistä asiakirjoista sekä laskelmat mahdollisista synergiaeduista. Yrityskauppoja koskevassa toimintaperiaatteessa on määritelty oma prosessi myös yritysostojen seurantaan.

Lainsäädäntö

Muutokset lainsäädännössä voivat vaikuttaa Sanoman mahdollisuuksiin harjoittaa liiketoimintaansa tehokkaasti. Kuluttajatietojen kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvien säännösten muutokset sekä kustantajien ja televisioyhtiöiden tekijänoikeussuojan heikentäminen tai muutokset koulutukseen liittyvässä lainsäädännössä saattavat vaikuttaa Sanoman liiketoimintaedellytyksiin ja sisältöinvestointeihin. Lisäksi verolainsäädännön muutoksilla, kuten painettujen tuotteiden arvonlisäveron korotuksella, voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Näitä riskejä voidaan osittain pienentää seuraamalla ja ennakoimalla lainsäädännön muutoksiin liittyvää kehitystä ja mukauttamalla liiketoimintamalleja vastaavasti.

Aineettomat oikeudet

Sanoman tuotteiden ja palvelujen kannalta keskeisiä aineettomia oikeuksia ovat konsernin omistamat ja lisensoimat tekijänoikeudet, kustannusoikeudet, tavaramerkit, toiminimet, verkkotunnukset ja taitotieto sekä sähköisen liiketoiminnan osalta myös patentit ja hyödyllisyysmallit.

Aineettomien oikeuksien hankintaan, hallinnointiin ja hyödyntämiseen liittyy riskejä, jotka koskevat oikeuksien kattavuutta, jatkuvuutta, riittämätöntä suojausta tai loukkauksia. Aineettomien oikeuksien luvaton käyttö kasvaa median digitalisoituessa. Tekijänoikeuksien täytäntöönpano ei pysy nopean teknisen kehityksen mukana, mikä mahdollistaa uusien toimijoiden verkkomainontamarkkinoille tulon ilman omia sisältöpanostuksia.

Euroopan komission digitaalisten sisämarkkinoiden strategian myötä uudet säännökset todennäköisesti vaikuttavat olemassa oleviin liiketoimintamalleihin sisällön lisensoinnin ja jakelun osalta ja lisäävät kilpailua, monimutkaisuutta ja kustannuspaineita.

Sanoma hallinnoi tekijänoikeuksia konserninlaajuisen aineettomien oikeuksien toimintaohjeen ja ohjeistuksen (IPR-politiikka) mukaisesti. Hajautetun IPR-portfolion ansiosta konsernin aineettomiin oikeuksiin ei liity olennaisia riskejä.

Poliittiset riskit

Poliittiset muutokset tai epävakaus Sanoman toimintamaissa voivat vaikuttaa liiketoiminnan tehokkuuteen. Syynä voivat olla muutokset hallituksessa, lainsäädäntöelimissä ja muussa ulkopoliittisessa päätöksenteossa tai jopa armeijan väliintulo. Sanoman toimintamaiden poliittisen ilmaston muutosten seuranta ja ennakointi on tärkeä osa johdon työtä.

Tällä hetkellä Sanoma altistuu poliittisille riskeille etenkin Puolassa, jossa lainsäädännön muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus oppimisliiketoimintaan. Näitä riskejä voidaan osittain pienentää seuraamalla ja ennakoimalla lainsäädännön muutoksiin liittyvää kehitystä ja mukauttamalla liiketoimintamalleja vastaavasti.

Toimintaan liittyvät riskit

Toimintaan liittyviä riskejä ovat tuotteiden ja palvelujen laatuun, asiakastyytyväisyyteen, muutosvalmiuteen, tieto- ja viestintäteknologioihin ja uusien toimintojen integraatioon sekä johtamiseen, henkilöstöhallintoon ja tietämyksen hallintaan liittyvät riskit.

Tuotteiden ja palvelujen laatuun ja asiakastyytyväisyyteen liittyvät riskit ovat erilaisia eri strategisissa liiketoimintayksiköissä. Konsernitasolla merkittävimmät riskit liittyvät johtamiseen ja henkilöstöhallintoon, tietämyksen hallintaan sekä tietojärjestelmiin ja järjestelmien turvallisuuteen.

Johtajuus ja henkilöstö

Konsernin menestyksekäs toiminta riippuu sen johdon ja henkilöstön pätevyydestä sekä heidän osaamisensa ja taitojensa jatkuvasta kehittämisestä. Erityisen tärkeää on heidän kykynsä kehittää Sanoman asiakkaille houkuttelevia tuotteita ja palveluja, jotka perustuvat asiakkaiden tarpeisiin jatkuvasti ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä.  Konsernin menestys edellyttää kulttuuria, joka tukee innovointia, edistää muutosta ja uudistumista ja rohkaisee hallittuun riskinottoon. Johtajuus on merkittävää tällaisen kulttuurin luomisessa ja esimerkin näyttämisessä.

Kyvykkäiden työntekijöiden palkkaaminen ja pitäminen on yhä vaikeampaa. Sanoma vastaa haasteeseen ensisijaisesti tarjoamalla kaikissa liiketoiminnoissaan innovatiivisen työpaikan ja oppimismahdollisuuksia kaikille työntekijöille, esimerkiksi verkkopohjaisia oppimisalustoja ja yhtiön sisäisiä koulutusohjelmia. Koulutukset liittyvät pääasiassa työntekijöiden nykyisten taitojen kehittämiseen taidoiksi, joita tarvitaan digitaalisessa maailmassa. Myös Sanoman vahva brändivalikoima tekee yhtiöstä kiinnostavan vaihtoehdon potentiaalisille työntekijöille. Palkitsemisen periaatteet ja käytännöt on yhtenäistetty tukemaan kyvykkäiden työntekijöiden palkkausta ja pitämistä. Lisäksi Sanoma panostaa ylimpien johtajien seuraajasuunnitteluun. Työntekijöiden suoriutumista seurataan henkilöstöhallinnon tukijärjestelmillä.

Tietämyksen hallinta

Tietämyksen hallinta ja siirtäminen eri puolille konsernia ovat Sanoman menestyksen avaintekijöitä. On tärkeää, että strategiset liiketoimintayksiköt hankkivat ja jakavat keskenään tietoja, parhaita käytäntöjä ja menestyksekkäitä liiketoimintakonsepteja. Tehokas tietämyksen leviäminen voidaan varmistaa muun muassa kehittämällä selkeitä prosesseja. Viime vuosina Sanoma on arvioinut ja uudistanut hallinto- ja ohjausmalliaan ja useimpia toimintaperiaatteitaan ja laatinut eettiset ohjeet. Vuonna 2016 otettiin käyttöön esimerkiksi tietoturvallisuuden ja tietosuojan sisäiset verkkokoulutukset.

Tietojärjestelmät

Toimivat ja luotettavat tietojärjestelmät ovat keskeisiä tekijöitä konsernin liiketoiminnassa. Niihin kuuluvat esimerkiksi verkkopalvelut, lehtien tilaus-, ilmoitus- ja toimitusjärjestelmät ja digitaaliset oppimisalustat sekä erilaiset tuotannonohjaus- ja asiakkuudenhallintajärjestelmät.

Tietojärjestelmien turvallisuuteen liittyvät riskit voivat kohdistua tietojen luottamuksellisuuteen, eheyteen ja saatavuuteen sekä tiedonkäsittelyn luotettavuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen. Ne voidaan jakaa fyysisiin riskeihin (tulipalo, sabotaasi, laiterikot) ja loogisiin riskeihin (tietoturva, henkilöstö, ohjelmistoviat). Sanoma on laatinut konsernin kannalta kriittisille järjestelmille jatkuvuussuunnitelmat. Sanoman tietohallintomalli käsittää tietoturvaa koskevat vastuualueet.

Räätälöityjen ominaisuuksien ja sisältösuositusten myötä tieto on yhä suurempi osa Sanoman tuotteita ja palveluja. Sanoman hallitus hyväksyy yhtiön tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevat periaatteet ja hallintokäytännöt. Vuonna 2016 Sanoma käynnisti näitä toimintaperiaatteita koskevan konserninlaajuisen koulutuksen.

Taloudelliset riskit

Rahoitusriskejä ovat korkoriski, valuuttariski, likviditeettiriski ja luottoriski. Muita riskejä ovat pääomaan ja arvonalennuksiin liittyvät riskit. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle, ja sen tavoitteena on suojata konsernia merkittäviltä riskeiltä. Rahoitusosasto toimii liiketoimintayksiköiden vastapuolena näiden riskienhallinnassa.

Rahoitusriskejä voidaan hallita erilaisilla rahoitusinstrumenteilla ja johdannaisilla, joiden käyttö, vaikutus ja markkina-arvostus ovat selkeästi todettavissa. Tilikauden aikana konserni käytti koron- ja valuutanvaihtosopimuksia rahoitusriskeiltä suojautumiseen. Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainasalkun vaihtuvakorkoisten lainojen viitekorkojen muutoksista. Korkoriskiä hallitaan pitämällä osa lainoista kiinteäkorkoisina, sekä käyttämällä korkojohdannaisia. Pääosa konsernin liiketoiminnan kassavirrasta on euromääräistä. Konserni on kuitenkin alttiina transaktioriskille, joka syntyy eri valuutoissa olevista tulojen ja menojen rahavirroista. Suurin osa vuoden 2016 transaktioriskistä syntyi Yhdysvaltain dollarin määräisistä televisio-ohjelmaoikeuksien ostoista. Konserni on suojautunut merkittäviltä transaktioriskeiltä käyttämällä termiinisopimuksia.

Likviditeetti- eli maksuvalmiusriski liittyy velkojen hoitoon, investointien maksuun ja käyttöpääoman riittävyyteen. Sanoma pyrkii minimoimaan maksuvalmiusriskinsä turvaamalla riittävän tulorahoituksen, ylläpitämällä asianmukaiset komittoidut luottolimiitit, käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä jakamalla lainojen takaisinmaksuohjelmat eri kalenterivuosille.                                

Taloudellisen joustavuuden varmistamiseksi Sanoman pitkän aikavälin tavoitteena on pääomarakenne, jossa nettovelka/EBITDA on alle 2,5 ja omavaraisuusaste 35–45 %. Tämä voidaan saavuttaa varmistamalla vakaa kassavirta liiketoiminnoista, ja hallinnoimalla rahoitusriskejä tehokkaasti.

Konsernin taseessa oli liikearvoa (goodwill), aineettomia oikeuksia ja muita aineettomia hyödykkeitä 31.12.2016 noin 2,1 mrd. euroa, josta suurin osa liittyy Hollannin aikakauslehti- ja televisioliiketoimintaan. Kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaisesti liikearvoa ei poisteta, vaan poistojen sijaan tehdään arvonalentumistestaus vähintään vuosittain tai aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Vuonna 2016 liikearvon, aineettomien oikeuksien ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset olivat yhteensä 36,6 milj. euroa (2015: 106,7). Muista konsernin taloudellisiin lukuihin vaikuttavista arvonalentumisista ei ollut viitteitä. Muutokset liiketoiminnan perusedellytyksissä voisivat johtaa uusiin arvonalentumisiin ja vaikuttaa Sanoman oman pääoman tunnuslukuihin.

Liite 29 Rahoitusriskien hallinnointi

Onnettomuusriskit

Onnettomuusriskejä ovat liiketoiminnan keskeytyminen sekä terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät riskit. Merkittäviä onnettomuusriskejä pienennetään prosessinhallinnalla ja toimintaohjeilla sekä varasuunnitelmilla ja vakuutuksilla. Sanoman liiketoiminnan luonteen vuoksi onnettomuusriskeillä ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen.